13 helmi Puurakenteen vaatimukset kipsivalua varten
Kipsilattian valaminen, kuten minkä tahansa muunkin lattian tekeminen, edellyttää tiettyjä vaatimuksia rakenteilta. Rakennesuunnittelija suunnittelee kantavat rakenteet mm. lattiamateriaalin painon, värähtelynormien ja käyttötarkoitusten mukaan.
Neliöpaino kipsivalulattialla on n. 72-90 kg 40-50 mm valulla joka on yleisin kipsivalulattian kerrosvahvuus. Paino vaihtelee valettavan lattian vahvuuden mukaan. Betoniin verrattuna kipsivalulattia on 400 kg/m³ kevyempi. Betonivaluja ei yleensä pystytä puisiin rakennuksiin tekemään juuri suuren painon vuoksi. Kipsivalu on lähtöpainonsa lisäksi kevyempi myös pienemmän kerrosvahvuuden ansiosta; riittää että kipsimassaa on vähintään 30mm putken/lämmityskaapelin päällä. Betonivalun kerrosvahvuus on noin 70mm, tämän lisäksi tulee vielä betonin vaatiman raudoitusverkon paino.
Levylattiaan verrattuna kipsivalulattia on ainoastaan noin 20 kg/m² painavampi, riippuen taas kipsivalun kerrosvahvuudesta.
Kipsivalun aluslattiaksi puurakenteisissa taloissa käy levylattia, umpilaudoitus tai harvalaudoitus kipsilevyllä päällystettynä.
Lattiarakenteessa puuvasojen väli on noin 30-40 cm, niiden päälle laitetaan 22 mm tai paksumpi pontattu lastulevy, OSB-levy tai 18 mm paksu pontattu havuvaneri. Vasojen päälle voidaan laittaa levyn sijasta harvalaudoitus jonka päälle tulee 13-15 mm paksu kipsilevy. Näin harvalaudoitus ottaa vastaan levyn ja kipsimassan painon vasojen päälle. Harvalaudoituksessa on noin yhden laudan levyinen rako lautojen välillä. Lauta on kooltaan yleensä 22×100 tai 22×120. Levyn päälle asennetaan kosteudenkestävä paperi kipsivalua varten ja sen jälkeen mahdollinen lattialämmitysputkisto/kaapeli. Jotkut sähkökaapelit vaativat erillisen asennusverkon, asia kannattaa varmistaa sähkömieheltä.
Vasojen päälle voidaan tehdä myös umpilaudoitus jolloin lautojen väliin ei jää rakoja. Umpilaudoituksen päälle laitetaan suoraan kosteudenkestävä paperi.
Mikäli askeläänieristystä halutaan vielä parantaa, voidaan kosteudenkestävän paperin alle laittaa rautakaupoista saatava askeläänieristevilla. Toinen vaihtoehto on useana eri vahvuutena löytyvä EPS-eristelevy.
Kipsivalu tehdään puurakenteisiin aina uivana rakenteena eli reunanauhoja ja kosteudenkestävää aluspaperia tai eristelevyä käyttäen jolloin rakenteiden eläminen ei aiheuta kipsivaluun halkeamia.
Pumpattava kipsilattia soveltuu puurakenteisiin taloihin erittäin hyvin elämättömyytensä ja askeläänieristyskykynsä vuoksi. Hirsitalot, vanhat rintamamiestalot ja suosiotaan kasvattaneet puukerrostalot ovat oivia kohteita pumpattavalle kipsilattialle.
Kipsivalun avulla saadaan puutaloonkin tehtyä helposti kivilattia joka on kerralla suora, lämmin ja natisematon!